maanantai 17. maaliskuuta 2014

elämäpäivitys.

...Olipa creepyä kirjautua tälle tunnukselle. Ihan ku astuis johonki museon holviin joka on täynnä pölyä ja hämähäkinseittiä.

Anyway.

Jos joku tänne sattuu vielä eksymään, niin ajattelin mainita että mun seikkailuja pääsee nykyään seuraamaan uuden blogin puolella, täällä.

lauantai 20. lokakuuta 2012

so anyway, i'm leaving, i thought you'd like to know

PhotobucketPhotobucketPhotobucketPhotobucketPhotobucketPhotobucketPhotobucketPhotobucketPhotobucketPhotobucketPhotobucketPhotobucketPhotobucketPhotobucketPhotobucketPhotobucketPhotobucketPhotobucketPhotobucketPhotobucketPhotobucketPhotobucketPhotobucketPhotobucket
Jees. Pitkän harkinnan ja päivitysinnon epätoivoisen etsimisen seurauksena totesin että nyt on a slice of limelightin aika pistää pillit pussiin. En kuitenkaan halunnu tehä sitä keljua temppua että vaan iskisin lapun luukulle ilman mitään ennakkovaroitusta koska mua itseäni ärsyttää se niin hulluna ettei mitään rajaa. Tämä olkoon semisti jäätävä jäähyväisentry.

Miksi näin? Mä en oikeastaan tiedä. Pläräsin kuvakansioita läpi tätä merkintää varten ja totesin että hitto, mulla on ollut ihan mahtavat melkein kolme vuotta. On sinne niitä epäonnistumisiakin mahtunut mut pääosin mulle on jäänyt tosi positiivinen fiilis tän blogin ajoista. Ehkä se on vaan niin että ajat muuttuu, ihmiset muuttuu, niin myös minä. Ehkä multa vei vaan aikaa tajuta se tosiasia, etten mä ole enää sama ihminen kun mitä mä olin vajaat kolme vuotta sitten kun tän blogin pistin pystyyn. Ehkä sen takia mä en enää kuollaksenikaan tahtonut saada raavittua postauksia kasaan viime aikoina. Tän blogin "minä" ei oo sitä mitä mä nykyään koen olevani. Syvällisyydet sikseen, jatketaan.

Mutta! Bloggaamista rakastan ihan liikaa kadotakseni näistä piireistä kokonaan, vaikka tää blogi ajan saatossa varmaan bittiavaruuteen haihtuukin. Jos joku teistä ei vielä oo totaallisen kypsä allekirjottaneen naamaan/olemukseen/whatever niin klikkailkaa itsenne for another stolen hour'n puolelle!

Kiitos hirveesti tästä ajasta, joka ei ois ollut näinkään pitkä ilman teitä. Tapailkaamme ehkä jossain toisissa merkeissä jossain vaiheessa!

In case there's still someone of my non-Finnish followers left, I'd like to say that I can't express my gratitude over the fact that you've stuck with me for so long. But now it is the time for a slice of limelight to close its doors. If, however, you're still not fed up with me, I'm starting another blog which you can find here!